Tekoäly tuo kulujen leikkaajalle ankean tulevaisuuden
Jos johto innostuu vain tekoälyn säästömahdollisuuksista ja töiden automatisoinnista, se voi olla pitkällä tähtäimellä erittäin huono valinta. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy parhaiten, kun tekoäly vahvistaa ihmisten tekemää työtä.
Suomalainen johtaja optimoi ennemmin kuin uudistaa, pitää riman matalalla, korostaa riskejä ja aliarvioi mahdollisuuksia. Deloitten ja Demos Helsingin tekemä selvitys suomalaisten isojen yritysten johtajista luo ankean kuvan.
Kuva on vielä ankeampi, kun miettii, mihin tällainen johtamisote vie tekoälyn aikana. Optimoiva ja riskejä pelkäävä johtaja näkee tekoälyn pelkästään keinona lisätä tuottavuutta, säästää kustannuksia ja vähentää ihmistyötä.
Tämä asenne näkyy usein myös suomalaisessa puheessa tekoälystä ja työelämän tulevaisuudesta. Milloin viimeksi näit otsikon, jossa kerrottiin tekoälyn käytön tuoneen uusia työpaikkoja, parempaa palvelua tai innovatiivista toimintaa?
Viestinnän ammattilaisia huolestuttaa oman työn tulevaisuus
Tekoälyyn liittyvät huolet näkyivät myös kysymyksissä, joita saimme viestinnän ammattilaisen tulevaisuuden osaamista käsitelleeseen webinaariimme huhtikuussa. Osallistujia huoletti, tarvitaanko viestinnän ammattilaisia muutaman vuoden kuluttua, miten laajaa oman osaamisen tulisi olla ja korvaako tekoäly omat työt.
Huolta synnyttää julkinen keskustelu asiantuntijatyön tulevaisuudesta. Huoli kertonee varmasti myös johdon asenteesta tekoälyä kohtaan tai siitä, ettei tekoälyperiaatteita ole tai niitä ei ole viestitty selkeästi. Jos tietoa ei ole, huoli täyttää tilan.
Jos tekoäly nähdään ensi sijassa keinona automatisoida ja tehostaa tuotantoa sekä vähentää ihmistyötä, se lisää työntekijöiden turvattomuutta, vähentää sitoutumista ja kiinnostusta tekoälyn käyttöön. Luottamus työnantajaan heikkenee, koska työntekijät kokevat olevansa korvattavissa. Myös työn laatu voi laskea ja halu vaihtaa työpaikkaa kasvaa. Tällaisia tuloksia esittelee Harvard Business Review'ssä julkaistu artikkeli.
Tekoäly on kuitenkin paljon muutakin kuin automaation väline. Sen avulla voi luoda uutta, parantaa ja kehittää työtä. Artikkelin mukaan automaation avulla voidaan saada nopeita kustannussäästöjä, mutta pidemmän ajan tulokset ovat heikompia.
Tekoälyn käyttäminen ihmisten tekemän työn vahvistamiseen vie automatisointia kauemmin aikaa eikä tuo tuloksia yhtä nopeasti. Pidemmän ajan kuluessa sillä saavutetaan paljon enemmän.
Tekoälyn ei tarvitse korvata ihmistä
Jos yritys panostaa henkilöstön kouluttamiseen ja käyttää tekoälyä ihmistyön vahvistamiseen, se osoittaa samalla, ettei työntekijöitä olla korvaamassa. Tämä lisää motivaatiota ja sitoutumista, jotka puolestaan parantavat tuottavuutta, työn laatua ja työpaikan vetovoimaa. Kun työntekijät kokevat, että heidän osaamisensa on tärkeää ja tekoäly auttaa tekemään siitä vielä parempaa, kiinnostus uuden oppimiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen kasvaa. Se taas auttaa tekemään yhä vaikeampia asioita uudella tavalla.
Suomessa on haikailtu jo pitkään paremman tuottavuuden ja innovaatioiden perään. Tekoäly olisikin mainio mahdollisuus näiden aikaansaamiseen. Se vaatii kuitenkin halua nähdä mahdollisuuksia parantaa tekemistä tekoälyn avulla eikä vain innostua sen tuomista keinoista kulusäästöihin ja ihmistyövoiman leikkauksiin.
Jatkamme pohdintaa tekoälystä webinaarissamme 29.5. Webinaarin aiheena on tekoäly viestinnän johtamisessa. Aiheesta keskustelevat Digi- ja väestötietoviraston viestintäjohtaja Susanna Niinivaara sekä Wise Wordsin kehitysjohtaja Anna Niemelä.
Ilmoittaudu webinaariin.