Tekoäly muuttaa haastattelututkimusta, mutta ei se ihmistä heti korvaa
Tekoäly voi tuottaa määrällisesti paljon aineistoa ja haastatteluja nopeasti. Ihmisen vahvuusalue on edelleenkin haastattelujen ja laadullisten selvitysten ja tutkimusten ydin eli merkitysten syvällinen ymmärtäminen inhimillisessä kontekstissa.
Tekoälypohjaiset haastattelijat yleistyvät väistämättä. Ne mahdollistavat monipuolisten keskustelujen käymisen tuhansien osallistujien kanssa nopeasti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi asiakastutkimuksissa. Nämä järjestelmät pyrkivät kertomaan, mitä haastateltavat ajattelevat ja miksi he niin ajattelevat.
Laadullisilla haastatteluilla on iso merkitys, sillä ne ovat yritysten keino lisätä esimerkiksi asiakasymmärrystä ja kerätä sidosryhmien näkemyksiä laajemminkin. Perinteisesti tiedon kerääminen haastatteluin ja raporttien koostaminen on hidasta työtä.
Tekoäly voi tehdä eri maissa ja eri kielillä päivässä sen, mihin ihmistutkija käyttää viikkoja tai kuukausia. Se voi helpottaa myös laadullisten tutkimusten tulosten skaalaamista, mikä on vaikeampaa kuin määrällisen datan skaalaaminen.
Haastattelun ydin on syvällinen ymmärrys
Bisnesartikkeleissa usein korostuu, että tekoäly on ennen kaikkea tehokkuutta lisäävä ja skaalautuvuutta helpottava ratkaisu myös laadullisissa tutkimuksissa. Ne myös saattavat hehkuttaa tekoälyn toimintakykyä ja osaamista tulevaisuuden todellisena tekijänä. Laadullisten haastattelujen ydin on kuitenkin ymmärtää yksittäisiä ihmisiä syvällisesti, ei kerätä suuria määriä pintapuolisia vastauksia.
Osa aiheista vaatii luottamusta ja vuorovaikutussuhdetta, jonka vain ihminen voi luoda toisen ihmisen kanssa. On myös tilanteita, joissa haastattelijan asiantuntemus tai uskottavuus on olennaista onnistumisen kannalta. Kahden ihmisen välille syntyvää luottamuksellista suhdetta on vaikea luoda algoritmin kanssa.
Toisinaan selvityksen onnistumisen kannalta tärkeimmät haastateltavat eivät syystä tai toisesta halua osallistua haastatteluun. Tällöin haastattelijan täytyy osata perustella pyyntönsä uskottavasti ja herättää luottamusta. Tämä saattaa olla jopa kriittisin kohta selvityksen onnistumisen kannalta.
Haastattelun olennaisimmat tulokset voivat löytyä odottamattomista tilanteista
Laadullisen haastattelun arvo piilee usein siinä, mitä ei sanota suoraan. Haastateltavan äänensävy tai epäröinti saattavat olla haastattelijalle olennaista tietoa. Tekoäly ei lue kehonkieltä tai havaitse tunnekuohuja yhtä luotettavasti kuin ihminen. Se tunnistaa sanoja, mutta ei aina merkityksiä. Laadullisissa haastatteluissa löydöt voivat syntyä juuri odottamattomista tilanteista. Toki tekoäly kehittyy vauhdikkaasti.
Kulttuuri ja kieli asettavat omat rajoituksensa. Suomessa hiljaisuus ei tarkoita samaa kuin Brasiliassa, ja vaikkapa sarkasmi voi olla vaikeasti havaittavissa ja sen väärä tulkinta aiheuttaa virheitä. Murre, epäsuoruus ja rivien välit edellyttävät tulkintaa, joka luonnistuu asiantuntevilta haastattelijoilta.
Mistä yritys sitten tietää, kannattaako antaa haastatteluhommat tekoälylle vai ihmiselle? Ensimmäiseksi kannattaa päättää, haluammeko tietää, mitä ihmiset sanovat vai mitä he todella tarkoittavat? Jos vastaus on jälkimmäinen, ihmishaastattelija on luotettavampi vaihtoehto. Tekoäly on silloinkin hyödyllinen apuväline esimerkiksi aineiston järjestelyssä.