Tekoäly voi olla vaarallinen strategiakumppani
Tekoäly painottaa strategiaehdotuksissaan trendikkäitä vaihtoehtoja eikä yrityksen toimiala juurikaan vaikuta sen ehdotuksiin. Harvard Business Reviewssa julkaistu tutkimus muistuttaa tekoälyn kapeasta osaamisesta.
Tekoäly voi olla yritykselle vaarallinen strategiakumppani. Se voi olla myös vaarallinen kumppani viestintästrategiaa tehdessä. Harvard Business Reviewssä julkaistiin vastikään kiinnostava tutkimus, jossa tutkijat testasivat seitsemää yleisesti käytössä olevaa kielimallia (ChatGPT, Claude, DeepSeek, GPT-5, Gemini, Grok, and Mistral). Tutkijat selvittivät, kuinka kielimallit painottavat erilaisia strategisia vaihtoehtoja.
Tulokset olivat todella kiinnostavia. Niiden mukaan kaikki kielimallit painottavat trendikkäitä, paljon johtamisessa esillä olevia asioita eli esimerkiksi yhteistyötä ja radikaalia innovointia enemmän kuin vaikkapa jatkuva kehittämistä. Eri kielimallien yhtenäiset painotukset yllättivät tutkijat. Valintatilanteessa kielimallit ehdottivat usein molempien vaihtoehtojen valintaa, vaikka strategiaa tehdessä juuri kyky tehdä valintoja on tärkeää.
Tässä tutkimuksessa promptaus ei vaikuttanut tekoälyn antamiin painotuksiin merkittävästi. Yleensähän ajatellaan, että promptauksella pystyy parantamaan tekoälyn vastauksia. Myöskään yrityksistä annettu toimialatieto tai muu tieto kontekstista ei muuttanut kielimallien painotuksia. Tekoäly ei siis todellakaan toimi juuri sinun yritykseesi tai organisaatioosi räätälöitynä strategiakumppanina.
Kielimallilta jää tietoa pimentoon
Miksi kielimallit toimivat näin? No siksi, että ne on koulutettu netissä olevalla materiaalilla. Verkossa kerrotaan todella paljon enemmän innovatiivisista yrityksistä ja startupeista sekä erilaisista johtamisessa tällä hetkellä pinnalla olevista asioista. Siellä ei ole yhtä paljon sisältöä vaikkapa jonkin yrityksen hankintaketjun kustannustehokkuudesta tai muista vakiintuneiden yritysten strategisista valinnoista. Lisäksi tekoäly suosii sellaisia vastauksia, joiden se tietää olevan suosittuja. Ei kovin hyvä ajattelun haastaja siis!
Kun ihmiset hakevat yhä enemmän tietoa tekoälyn avulla, on tärkeää muistaa, mistä kielimalli hakee tiedon ja mitä siltä jää pimentoon. Viestijöiden kannattaa miettiä, onko oman organisaation toiminnassa sellaisia tärkeitä asioita, joista kannattaisi kertoa enemmän, koska ne jäävät nyt tekoälyltä piiloon?
Voiko tekoälyä käyttää lainkaan apuna strategian tai viestintästrategian tekemisessä? Tekoälyä ei tutkijoiden mukaan kannata käyttää eri vaihtoehtojen punnitsemiseen. Sen sijaan sille voi antaa tiettyjä vaihtoehtoja ja pyytää sitä listaamaan, mitkä ovat vaihtoehdon hyötyjä tai haittoja, mitä haasteita sen jalkautuksessa voi olla tai mitä eri sidosryhmät siitä ajattelevat. Tällaisiin kysymyksiin kielimallit osaavat antaa monipuolisia vastauksia.
Kielimallia voi myös pyytää kertomaan konkreettisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat onnistuneet tai epäonnistuneet tietyn strategisen valinnan avulla. Esimerkkien avulla voi miettiä, miten vastaava strategia voisi toimia teillä.
Kielimalleista onkin niiden rajoituksista huolimatta apua strategiatyön tiedonhankinnassa. Tärkeää on muistaa, että ajattelu ja vastuunkanto valinnoista ovat aina ihmisten tehtäviä.