Wise Wordsin webinaarin satoa: Kokeneen toimittajan vinkit viestijöille
Kauppalehti Option toimittaja Jenny Jännäri vastasi Wise Wordsin seminaarissa viestijöitä usein pohdituttaviin kysymyksiin ja kertoi toimittajan työn arjesta. Koostimme Jennyn ja Wise Wordsin Miia Savaspuron webinaarikeskustelun vastaukset tähän juttuun. Poimi parhaat vinkit omaan työhösi!
Mitä toivoisit kaikkien viestijöiden ymmärtävän toimittajan työstä?
Ainakin sen, että toimittaminen on ryhmätyötä. Yksikään toimittaja ei tee työtään yksin ja päätä lopputulosta yksin. Ennen kuin juttu on valmis, Kauppalehti Optiossa sen tekemiseen on osallistunut ainakin 5 ihmistä, kuten toimittaja, AD ja valokuvaaja. Toimittajan tekemän jutun editoi toimituspäällikkö tai tuottaja. Uutispäällikkö päättää jutun ilmestymisajankohdan. Jutun otsikko esimerkiksi monesti muuttuu matkan varrella.
Toimitukset ovat pienempiä, kuin aiemmin ja toimittajalla on enemmän erilaisia töitä, joita pitää tehdä. Kun aloitin toimittajana parikymmentä vuotta sitten, teimme viikoittain ilmestyvää printtilehteä. Nyt kaikki jutut menevät ensiksi verkkoon. Toimittaja miettii otsikot verkon näkökulmasta toimiviksi, juttuun linkitetään asioita ja videoita. Sometuottaja tekee somepäivitykset, mutta toimittaja koordinoida juttua hänen kanssaan.
Varmasti kaikkein tärkein asia on kuitenkin muistaa se, että jutun näkökulmat ja julkaisupäätökset ovat aina toimitusten päätöksiä eikä niihin saa vaikuttaa toimitusten ulkopuolelta.
Millainen juttuvinkki kiinnostaa?
Minua ei kiinnosta sellainen viesti, josta näkee heti, että se menee laajalla otannalla. Jos meili on vielä tosi pitkä, niin se vähentää kiinnostavuutta. Uutisdeski toki seuraa tiedotteita eri tavalla kuin yksittäinen toimittaja. Jos sähköpostissa on selkeä ja räätälöity otsikko, niin se kiinnostaa.
Kannattaa tietää, ketä toimittajaa lähestyy ja ottaa selville, ketkä toimittajat seuraavat teidän aihepiiriinne liittyviä asioita.
Haluatko juttupitchauksen mieluummin puhelimella vai meilillä vai sekä että?
Sähköposti on hyvä väline, koska puhelimeen ei aina ehdi vastata. Tiedotteen perään voi soitellakin. Se tosin usein ärsyttää toimittajia. Joskus muistuttaminen soitolla tai sähköpostilla voi olla ihan hyväkin juttua, koska viestejä tulee päivän aikana todella paljon.
Missä ajassa odotat vastausta kysymykseen, jonka olet lähettänyt organisaatioon esimerkiksi viestinnän kautta?
Jos toimittaja on laittanut viestiä, se tarkoittaa, että hän on jo tekemässä juttua. Silloin tulisi vastata viimeistään seuraavana päivänä, uutistoimituksiin vielä nopeammin. Uutistoimitusten on toteutettava vastavuoroisen kuulemisen periaatetta eli jos on kiistanalainen uutinen, niin siihen pitää saada vastaus molemmilta osapuolilta tai ainakin yritettävä sitä. Siksi jutuissa välillä näkee merkintöjä, että tiettyä tahoa on yritetty tavoitella.
Mikä kiinnostaisi vaikka toimitusjohtajan vaihdoksessa? Millainen on kiinnostava yritys ja kiinnostava toimitusjohtaja?
Toimitusjohtajista kertovat jutut ovat henkilöjuttuja. Silloin ihmisessä tulee olla jotain kiinnostavaa ja hänen tulee olla valmis avaamaan itsestään jotain eikä puhua vain korporaatioasiaa.
Mitä ajattelet haastattelukysymysten pyytämisestä etukäteen?
Voimme lähettää etukäteen teemat, joita haastattelussa käsitellään, mutta ei suoria kysymyksiä. Haastattelutilanne elää kuitenkin koko ajan, kun vastauksista syntyy haastattelijalle esimerkiksi uusia tarkentavia kysymyksiä.
Miten toimittajat suhtautuvat tiedottajan paikalla olemiseen haastattelussa?
Osaa se ärsyttää, mutta minua ei. Yleensä tiedottajan mukana oleminen ei vaikututa mitenkään haastattelun kulkuun.
Ehditkö osallistua tapahtumiin ja kannattaako niihin kutsua?
Yleistapahtumiin en oikein ehdi lähteä, jos tiedossa ei ole varmaa juttukulmaa.
Kuinka paljon somen puheenaiheet vaikuttavat toimittajan agendaan?
Somen merkitys riippuu paljon kunkin media lukijoista ja heidän kiinnostuksenkohteistaan, koska heille juttuja tehdään.
Some on esimerkiksi politiikan toimittajille todella tärkeä, koska poliitikot tiedottavat siellä asioistaan.
Iltapäivälehden uutisdeskin toimittajat seuraavat paljon somekeskusteluja ja iltapäivälehdet raportoivat somesta nousevia uutisia.
Medioiden tulee itsekin olla somessa pitää aktiivisesti, jotta ne tavoittavat kaikki kohderyhmät.
Millä kriteereillä media valitsee uutisiksi yritysostocaset?
Uutiskriteerien mukaan, kaupassa tulee olla jotain kiinnostavaa, uutta ja yllättävää. Talouselämässä on yritysostot-osio, joka ilmestyy viikoittain. Siihen listatut firmat valitaan yli puolen miljoonan kokoisista suomalaisten firmojen yrityskaupoista. Lehteen päätyvät firmat valitaan joukosta uutiskriteerien perusteella.
Mitä vaatii, että urheilun ympärillä tapahtuvat ilmiöt kiinnostavat muitakin kuin urheilutoimittajia?
Ajattelen, että urheilu kiinnostaa laajemminkin ja siitä myös uutisoidaan. Optiossa tehty juttua esim. jalkapalloon sijoittavista miljonääreistä. Kiinnostusta lisää, jos urheiluaiheen saa liitettyä johonkin teemaan urheilun ympärillä. Myös isot rahat ja nimekkäät hahmot kiinnostavat. Kauppalehdessä etsimme aina juttuun talouskulman, mutta minusta se on löydettävissä ihan kaikkiin aiheisiin.
Mikä on paras tapa lähestyä tv-toimittajia ja -toimituksia?
Tuottaja tai uutispäällikkö on hyvä kontakti. Toki voi olla yhteydessä myös suoraan toimittajaan. Kannattaa muistaa uutiskriteerit ja on hyvä tuntea, mitä asioita eri toimitukset tai ajankohtaisohjelmat käsittelevät, jotta osaa olla yhteydessä oikeaan toimitukseen.