Meidän firma osaisi auttaa sote-kriisissä, miksei media tajua sitä!
Sote-kentän osto- ja hankintamaailma on monimutkainen viidakko, jossa oikeita henkilöitä on hankala tavoittaa. Median avulla voit saada oikeat päättäjät kiinnostumaan teistä. Lue kuusi vinkkiä, joilla sote-ratkaisuja tarjoava yritys voi saada toimittajat kiinnostumaan työstänne.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa piinaa armoton kustannuskriisi, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan kipeästi uusia keinoja. Moni suomalainen yritys tekee ja kehittää tuotteita tai palveluita, jotka voisivat auttaa sotea sen kriisien ratkaisemisessa. Ongelmana on rahapulan lisäksi se, etteivät ostajat ja päättäjät tiedä, mitä olisi tarjolla, eivätkä siksi osaa niitä ostaakaan. Sote-kentän osto- ja hankintamaailma on viidakko, jossa oikeita henkilöitä on hankala tavoittaa. Vain todella isoilla yrityksillä on varaa käydä kertomassa osaamisestaan ja tuotteistaan jokaisen hyvinvointialueen päätöksentekijöille tai sote-ammattilaisille.
Mikä siis neuvoksi? No perinteinen media tietysti! Se tavoittaa edelleen laajasti eri ikäisiä, erilaisissa tehtävissä olevia suomalaisia. Sitä seuraavat tiiviisti etenkin keski-ikäiset, päättävissä asemissa olevat henkilöt. Kun hyvinvointialueen vaikuttaja lukee yrityksen tuotteesta paikallisesta tai valtakunnan mediasta, on viesti uskottavampi kuin some-alustalta luettuna. Media myös synnyttää puheenaiheita ja sen kautta kiinnostavat aiheet nousevat myös sosiaalisen median keskusteluihin.
Työskentelin pitkään terveydenhuollon mediassa ja tunnen hyvin tavat, joilla yritykset kertovat itsestään medialle. Mitkä niistä toimivat ja mitkä eivät?
Kuusi vinkkiä median kanssa toimimiseen
1. Älä ole irti maailmasta. Ei kannata lähestyä toimittajaa viestillä, joka kertoo vain firmanne omasta tuotteesta, sen yksityiskohdista ja erinomaisuudesta. Sote-sektorille myyvien yritysten tuotteille ei löydy mediasta tuote-esittelytilaa. Kuinka usein oletko nähnyt mediassa juttuja uusimman laboratoriodiagnostiikan innovaatioista tai uniapnean etäseurantalaitteista? Niinpä, korona-aikaa lukuunottamatta hyvin harvoin tai ei juuri koskaan.
Muista aina liittää tuotteesi tai palvelusi kontekstiin. Kerro millaisia ongelmia se ratkaisee, mihin ajankohtaiseen haasteeseen se tuo apua, miten se eroaa nykyisistä ratkaisuista. Jos kerrot, että teidän innovaationne nopeuttaa diagnostiikkaa tai laskee sen hintaa ja kuvaat vielä sen kustannus- ja henkilöstövaikutuksia koko Suomen tasolla, toimittaja voi alkaa kiinnostua. Uniapnean etäseurantalaitteen teknisen esittelyn sijaan kannattaa kertoa, kuinka paljon sen avulla voidaan säästää työvoimakustannuksissa ja mikä säästöpotentiaali olisi eri hyvinvointialueilla. Myös potilaalle koituvat hyödyt ovat kiinnostavia. Ole uskottava kaikissa väitteissäsi, kts. seuraava kohta.
2. Miten oikeasti autatte sotea ja sote-ammattilaisia. Vältä mainosmaisia lauseita tehokkuudesta tai hyödyistä, koska ne ovat epäuskottavia. Älä myöskään kerro toimittajalle toiveajattelusta tai epämääräisistä odotuksista ratkaisunne antamista hyödyistä. Etsi konkreettisia perusteluja ja esimerkkejä hyödyistä, vahvista viestiä uskottavin luvuin tai tutkimuksin, mutta valitse ne huolellisesti. Toimittajia ei kannata hukuttaa dataan.
3. Asiakas mukaan. Yrityksen oma viesti on toimittajan näkökulmasta aina epäuskottavampi kuin asiakkaan viesti. Kysy siis asiakkaaltasi, suostuisiko tämä kertomaan toimittajalle, kuinka he käyttävät tuotettanne, miten se on vaikuttanut heidän työhönsä ja millaisia säästöjä tai muita hyötyjä on saatu.
4. Auta toimittajaa ymmärtämään. Nykyisin vain harvoilla toimittajilla on mahdollisuus erikoistua eli seurata tiiviimmin tiettyjä aiheita. Ei kannata olettaa, että toimittaja tuntee sote-sektorin toimintaympäristöä tai lääketieteen teemoja kovin hyvin. Auta siis toimittajaa työssään. Taustoita tarjoamaasi aihetta ymmärrettävästi, kerro millaista keskustelua aiheen ympärillä on käyty ja miksi aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.
5. Huomaa medioiden erot. Mieti, mihin toimitukseen sinun kannattaa olla yhteydessä. Maakunta- ja paikallismedioita kiinnostavat lähiseudun asiat, valtakunnan mediassa jutuilla pitää olla laajempaa merkitystä, talousmedioita kiinnostaa asioiden merkitys talouden ja liiketoiminnan näkökulmasta, terveydenhuollon mediat pohtivat asioita terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Mieti millä näkökulmalla lähestyt eri medioita.
6. Muista pitkäjänteisyys, älä lannistu. Mediasuhteiden ja näkyvyyden rakentaminen on pitkän ajan hommaa. Ei siis kannata luovuttaa, vaikka toimittaja ei tarttuisi hienosti pohdittuun, faktojen ryydittämään juttuideaasi. Juuri sillä hetkellä hänellä voi olla työn alla muita juttuja tai aihe ei vain kiinnosta. Jatka työtä, mieti uusia näkökulmia ja yritä uudelleen.