Muutosviestintä on insinöörilaji
Kun organisaatio on muutoksen tilassa, viestintä kaipaa tunneälyä ja inhimillisyyttä mutta myös systematiikka, rakennetta ja vaikka A/B-testausta. Viestinnän ammattilaisen kannattaakin muistaa, että muutosviestintä on myös insinöörilaji.
Viestintä on keskeisimpiä muutoksen johtamisen työkaluja. Kokemukseni mukaan organisaatiot kyllä yrittävät panostaa muutosviestintään. Välillä siinä onnistutaan, mutta usein se menee mönkään. Henkilöstö ihmettelee, mitä se johto taas tempoilee, ja asettuu turhautuneena vastahankaan – johto tuskailee, miksei porukka lähde mukaan.
Muutosviestintä vaatii tunneälyä ja inhimillistä otetta. Parhaiden tulosten saavuttamiseksi niihin kannattaa yhdistää palvelumuotoilullista ja insinöörimäistä ottetta: A/B-testausta ja ylipäätään käyttäjäkokemuksen systemaattista seuraamista ja oman toiminnan muokkaamista näiden perusteella.
Testaa ja kysy!
Kysyin tekoälyltä, miten A/B-testausta voisi käyttää muutosviestinnässä. ChatGPT esitti tällaiset esimerkit:
Testattava tekijä |
Vaihtoehto A |
Vaihtoehto B |
Mitatut tulokset |
Viestin formaatti |
Pitkä sähköpostiviesti | 2 min videotervehdys | Avausprosentti, katselukerrat, palaute |
Sävy ja tunnesisältö |
Data- ja faktapohjainen strategia | Tarinallistettu muutosviesti | Reaktiot, kysymysten määrä |
Kanava |
Slack-viesti | Intranet-artikkeli | Sitoutuminen, kommentit |
Lähettäjä |
Toimitusjohtajan viesti | Esihenkilön viesti | Luottamus, vastaanottajien palaute |
Ai että kuka näitä ehtii tehdä? Sama kaveri, joka laati tuon taulukon, eli tekoäly! Vaatii hieman pohjatyötä mutta ei ole mitenkään mahdotonta.
A/B-testaamisen lisäksi voi järjestää vaikka lyhyitä nettikyselyitä mutta myös laadullisen tutkimuksen menetelmiä soveltavia fokusryhmiä ja haastatteluita, jotka keskittyvät nimenomaan viestinnän onnistumiseen ja epäonnistumiseen sekä henkilöstön viestintää koskeviin toiveisiin ja odotuksiin.
A/B-testauksen käyttämisessä muutosviestinnässä on vielä se hyvä bonus, että sen avulla voi konkreettisesti osoittaa, että organisaatio on kokeileva ja valmis tekemään muutoksia tarpeen mukaan. Konkreettinen, jokaiselle työntekijälle näkyvä toiminta osoittaa tämän todeksi tuhat kertaa paremmin kuin organisaatiokulttuurista tehdyt kirjaukset.
Mehän tehdään jo tätä
Ai teette jo? Kyllä, ihan varmasti johtajat, esimiehet, HR ja viestintä luotaavat ja kartoittavat henkilöstön mielialaa ja fiiliksiä, jos organisaatiosi on yhtään kartalla muutosjohtamisesta. Uskallan kuitenkin väittää, että kovin moni organisaatio ei systemaattisesti kehitä muutosviestintää seuraamalla käyttäjäkokemusta.
Jos siis haluat johtaa muutosta tehokkaasti, ota insinöörit ja laadullisten tutkimusmenetelmien asiantuntijat mukaan. Se auttaa viestintää onnistumaan.