Miten juttuaiheet kannattaa kertoa toimitukselle? Entä mikä on tiedotteiden merkitys?
Miten toimitus suhtautuu tiedotteisiin? Entä miten juttuaiheet kannattaa kertoa toimitukselle? Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen, Teeman ja Mustan laatikon vetäjä Veera Luoma-aho vastasi kysymyksiin Wise Wordsin webinaarissa, jossa häntä haastatteli Wise Wordsin perustajaosakas Elina Yrjölä.
Tiedotteet ovat monelle organisaatiolle keskeinen työkalu, mutta toimituksessa niiden merkitys on vähäinen. Luoma-ahon mukaan uutiset syntyvät pikemminkin toimituksen omista havainnoista. Aiheita nousee myös toimittajien verkostojen kautta.
Luoma-ahon mukaan tiedotteiden merkitys on suurin taloustoimituksissa, jotka kertovat pörssiyhtiöistä. Muutoin tiedotteet herättävät huomion vain, jos niissä on todellista uutisarvoa eli ne kertovat isoista muutoksista. Potentiaalisia aiheita ovat investoinnit, henkilömuutokset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.
Moni organisaatio viestii itsestään siitä huolimatta, että harva organisaatio itsessään kiinnostaa mediaa tai lukijaa. Ihmisiä kiinnostaa se, miten asiat vaikuttavat heidän elämäänsä. Sama pätee toimittajiin, jotka ajattelevat lukijoitaan.
Juttuaihe kannattaa kertoa selkeässä viestissä
Miten organisaation viestijän sitten kannattaa lähestyä toimitusta?
”Parasta on kirjoittaa rento, lyhyt, selkeä ja henkilökohtainen viesti. Siinä kannattaa tuoda heti esiin kiinnostava kulma, esimerkiksi miksi tämä aihe koskettaa lukijaa”, Luoma-aho kertoo.
Viesti on järkevää lähettää vain yhdelle ihmiselle kerrallaan. Sitä ei kannata lähettää koko toimitukselle, koska silloin todennäköisesti kukaan ei ota siitä vastuuta eli se voi hukkua muiden sähköpostien joukkoon.
Jos lähettäjä lähettää saman viestin useampaan toimitukseen vaikkapa Helsingin Sanomissa, se kannattaa mainita viestissä, jotta toimitukset voivat koordinoida sisäisesti jutun julkaisusta.
Luoma-aho toteaa, että nykyjournalismi on organisoitua tiimityötä, harvemmin enää yksittäisten sankaritoimittajien työtä. Toimituksissa on kokoukset ja esihenkilöt ja asioista sovitaan yhdessä.
Negatiivisten uutisten välttely on uhka medialle
Negatiivisten uutisten korostuminen on ollut sisäänrakennettua journalismissa ja negatiiviset uutiset ovat korostuneet uutiskriteereissä. Viime aikoina ihmiset ovat kuitenkin alkaneet kyllästyä niihin, ja negatiivisten uutisten välttelystä on kasvanut merkittävä uhka medialle Yhdysvalloissa.
Luoma-ahon mukaan se on pakko ottaa huomioon Suomessakin: ihmiset kaipaavat läsnäoloa ja toiveikkuutta, myönteisiä uutisia.
Hän kertoo uskovansa klassisiin journalismin työkaluihin.
”Uskon, että journalismissa pitää palata perustaitoihin ja perustekemiseen. Kerrotaan asiat niin kuin ne ovat ja yritetään liittää ne johonkin kontekstiin. Tuotetaan tietoa, jotta ihmiset saisivat keinoja muuttaa maailmaa”, Luoma-aho toteaa.
Tekoäly ei korvaa journalisteja
Tekoäly muuttaa mediaa tai ehkä jopa mullistaa sitä, mutta se ei kuitenkaan korvaa journalisteja. Sen sijaan se vapauttaa toimittajien aikaa ajatteluun, sillä se voi automatisoida rutiineja, analysoida tietomassoja ja paljastaa ilmiöitä, joita ennen ei ollut mahdollista edes havaita.
Tekoäly täyttää internetin sisällöillä, joista osa on laadukkaita ja osa ei. Se luo tilanteen, jossa journalismin arvo syntyy läsnäolosta, verkostoista, kyvystä tulkita maailmaa ja pitää yllä ihmisten uskoa demokratiaan.
”Lukijatutkimusten mukaan Helsingin Sanomiin luotetaan. Tulevassa mediaympäristössä on äärimmäisen tärkeää, että Helsingin Sanomat pitää kiinni luotettavuudestaan”, Luoma-aho sanoo.