Haistakaa paska, sanoi kaupunki juhlapuheessaan toimittajille

14.9.2023 | Anna Niemelä

Kun Aino-Maija Luukkonen ja porisuhdeneuvoja Luukkone latelevat Satakunnan Kansan juhlissa viiltäviä totuuksia mediasta ja kaupunginjohtajan suhteesta toimittajiin, sisältömarkkinointi on irtaantunut alkuperäisestä markkinointivideosta itseään suuremmaksi ilmiöksi.

 

”Haistakaa paska”, Porin kaupungin entinen kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja häntä porisuhdeneuvoja Luukkosena parodioiva Joonas Nordman sanovat syyskuun alussa järjestetyissä Satakunnan Kansan 150-vuotisjuhlissa täydelle katsomolle. Toimittajia täynnä oleva yleisö nauraa hillittömästi. Luukkosen on vaikea pitää pokkaa.

 

Luukkosen ja Nordmanin yhteinen puhe on Porin kaupungin lahja 150-vuotiaalle Satakunnan Kansalle. Puheen huumori pukee sanoiksi ajatuksia ja tunteita, joita varmasti moni julkisissa tehtävissä toimiva kokee, mutta ei voi koskaan sanoa ääneen. Luukkosta parodioiva porisuhdeneuvoja voi. Luukkonen itse on ollut eläkkeellä jo reilun vuoden, joten senkin puolesta toimittajia uskaltaa kurmottaa.

 

Porilaistaustaisen näyttelijän Joonas Nordmanin esittämä porisuhdeneuvoja Luukkone on Porin kaupungin mainontaa ja sisältömarkkinointia varten luotu hahmo. Kun sitä vertaa monen muun kaupungin tai yrityksen sisältömarkkinointiin, alkaa moni sisältö näyttää tahattomalta parodialta.

 

Peruskaava:
toimari kuvaan

 

Liian usein edelleen sisältömarkkinoinnin kaava on tämä: kuvassa firman toimari tai kunnanjohtaja, jutussa sisältönä oman firman osaaminen, tuotteet tai kunnan hyvät palvelut – jotka eivät välttämättä eroa naapurikunnasta tai -firmasta juuri mitenkään. Tässä mallissa turvaudutaan varmaan, kerrotaan asioista, jotka itselle ovat tuttuja, ja otetaan kuva ensimmäisenä mieleen tulevasta asiasta. Firman johtoa voi jopa hivellä mahdollisuus saada oma kuva esille ja sitä kautta vastinetta sisältöön käytetylle rahalle.

 

Tällaiseen sisältöön panostava taho voi olla varma, että juttu tai video syntyy eikä sen vastaanottoa tarvitse jännittää. Ei se tosin jää juuri kenellekään mieleen.

 

Porisuhdeneuvoja on eri maata ja kampanja onkin niittänyt palkintoja. Sitä luodessa on pitänyt tunnistaa oma erityisyys: porilaisten kyky kehua vittuilemalla, satakuntalainen suorapuheisuus ja jurous. Porisuhdeneuvojaa luotaessa Porista ei ole rakennettu kiiltokuvaa, jossa kaikki ovat kohteliaita, nähtävyydet häikäiseviä ja kaupungin toiminta huikean innovatiivista. Hahmo ja sisältö on rakennettu inhorealistisesti niin, että se on tunnistettavaa ja hauskaa. Sisällön vastaanottaja huomaa heti, kuinka poikkeuksellista ja yllättävää kaupungin markkinointi on.

 

On myönnettävä, että en tiennyt vielä ennen Satakunnan Kansan juhlavideota, että porisuhdeneuvojalla on aito esikuva, entinen kaupunginjohtaja. Elävä esikuva ja yhteisesiintyminen nostivat hahmon aivan uuteen arvoon. Se korostaa myös persoonien ja persoonallisuuden merkitystä. Jos Aino-Maija Luukkonen yrittäisi olla esiintymiseltään ja tyyliltään jotain muuta kuin oma itsensä, karikatyyrin luominen olisi vaikeampaa ja hänen voisi olla vaikea kestää reipasta omalla persoonalla leikittelyä.

 

Kaikki voivat tehdä autenttista
ja totuudellista sisältöä 

 

Porisuhdeneuvoja osoittaa, kuinka todellisuudelle vierasta sekä rouheita ja rikkaita mahdollisuuksia latistavaa iso osa markkinointisisällöstä on. Kaikki eivät voi tehdä porisuhdeneuvojaa eikä porilaisuutta kannata yrittää kopioida. Jokainen voi kuitenkin tehdä autenttista, rohkeaa ja totuudellista sisältöä tai siihen kannattaa ainakin pyrkiä.

 

Kun Aino-Maija Luukkonen ja porisuhdeneuvoja Luukkone latelevat Satakunnan Kansan juhlissa viiltäviä totuuksia mediasta ja kaupunginjohtajan suhteesta toimittajiin, sisältömarkkinointi on irtaantunut alkuperäisestä markkinointivideosta itseään suuremmaksi ilmiöksi. Kaupunki voi porisuhdeneuvojan suulla vitsailla toimittajille asioista, joita tuskin Porissakaan muuten sanottaisiin, ei ainakaan kaupungin juhlapuheessa.